Yhteiskunnan evoluutio

Viiden peruselementin luominen on makrokosmisen cittan eli kosmisen mielen karkein ilmentymä. Kosmisen mielen sisäänpäin suuntautuneen vaiheen eli pratisaincaran aikana peruselementit tulivat kosketuksiin Purusottaman eli Ylimmän tiedostavan olemuksen kanssa ja tämän myötä niissä kehittyivät elämän ensi värähtelyt. Mitä enemmän tämä elämänenergia otti vastaan Brahman eli Ylimmän tietoisuuden loistoa, sitä valaistuneemmaksi se tuli ja tämä valo johti sitä eteenpäin itsensä oivaltamisen tiellä. Korkeimmalle kehittyneet elävät olennot ovat kyenneet kiihdyttämään yksilötietoisuutensa vauhtia Brahman sisäänpäin suuntautuneen vetovoiman edelle. Korkeimmalle kehittyneestä elävästä olennosta käytetään nimitystä manusa, joka tarkoittaa älyllistä olentoa. Älyn kehittyminen ei ole yhtenäistä ihmisten keskuudessa. Ei ole kahta samanlaista yksilöä. Pitkän ajan perspektiivistä katsoen muinaisten ihmisten äly oli vähemmän kehittynyt kuin nykyihmisillä.

Miljoona vuotta sitten, kun ensimmäinen ihmislapsi syntyi brahmacakran syklin tietyssä vaiheessa, tämä maapallo ei ollut niin turvallinen paikka kuin se on nykyään. Tuon ajan ihmisiä ympäröivät tiheät metsät, joissa asusti villieläimiä ja matelijoita, hirviömäisiä petoja jotka etsivät saalistaan terävine raateluhampaineen. Heillä ei ollut omaa kotia joka olisi suojannut heitä myrskyiltä, rankkasateilta ja meteoreilta. Keskipäivän polttava aurinko yritti vieläpä tuhota ensimmäisen ihmislapsen elämän. Tällainen oli ympäristö, jossa tuon ajan ihmiset elivät.

Tällaiset olot eivät juuri kannustaneet ihmisiä kehittämään älyään ja kulkemaan itsetutkiskelun polkua. Tuohon aikaan ihmiset käyttivät kaiken energiansa selviytyäkseen hengissä armottoman luonnon keskellä ja tällaisen ankaran taistelun aikakaudella tärkein asia ihmisten elämässä oli fyysinen voima. Noina muinaisina aikoina ihmiset huomasivat, että fyysinen voima oli kaikki kaikessa. Koska ulkoiset voimat olivat heille vihamielisiä, he eivät kokeneet turvalliseksi asua hajallaan ja erillään muista, vaan liittyivät yhteen muodostaen pieniä heimoyhteisöjä. Yhdessä taistellen he saattoivat selvitä paremmin hengissä.

Noihin aikoihin heimon eli gotran vahvimmasta henkilöstä tuli ryhmänjohtaja ja häntä palvottiin sankarina yhteisössä. Tällä tavoin syntyi hamassa muinaisuudessa ensimmäinen ksattriya-yhteiskunta. Maailma kulki eteenpäin. Primitiiviset ihmiset eivät voineet säilyttää alkuperäistä rakennettaan ja alkoivat huomata että pelkkä fyysinen voima yksin ei riittänyt. Fyysinen voima tarvitsi tuekseen älyä, jonka avulla saattoi hallita fyysisiä voimia ja ohjata niitä kohti aineellista edistystä.

Sitä joka ensimmäistä kertaa keksi tulen sytyttämisen kitkan avulla, joka toi lämmön lempeän kosketuksen kylmien talviöiden jäädyttämälle iholle, kunnioitettiin muita enemmän. Tämän kunnioituksen hän saavutti omilla ansioillaan eikä pelkällä fyysisellä voimalla. Yhteiskunta arvosti hänen ansioitaan inhimillisen hyvinvoinnin edistämisessä ja hänestä käytettiin nimitystä rishi. Myöhemmin ihmiset oppivat tekemään ravinnostaan maukasta ja helpommin sulavaa paistamalla sen tulella. Henkilöä, joka ensimmäistä kertaa opetti ihmisille tulen käyttöä, pidettiin myös rishinä, hän oli edellisen rishin oppilas. Niitä jotka keksivät kankaan kutomisen taidon pukeakseen alastoman ihmisruumiin; niitä jotka opettivat ihmisille, kuinka kesyttää eläimiä ja siten järjestää lehmänmaitoa vauvoille, jotka olivat jääneet ilman äidinmaitoa samoin kuin niitä, jotka ratkaisivat kuljetusongelman keksimällä rattaat, heistä kaikista käytettiin nimitystä rishi. He kaikki olivat kunnioitettavia ihmiskunnan edelläkävijöitä ja he kaikki ansaitsevat meidän arvostuksemme. Nämä rishit tekivät uusia keksintöjä ja toimivat tiennäyttäjinä yhteiskunnassa. Ksattriya-yhteiskunta piti näitä ns. viproja suuressa arvossa.

Vuodet vierivät eteenpäin. Ihmiset alkoivat yhä paremmin tuntea ulkoista maailmaa. He oppivat käyttämään yhä useampia apuvälineitä ja hyödyntämään paremmin eri aineita. Nämä ihmiset, joille fyysiset esineet ja kohteet olivat ensisijalla, tunnettiin nimellä vaeshya.

Luonnollisen kehityksen myötä viprat tai ksattriyat tulevat riippuvaisiksi vaeshioista saadakseen toimeentulonsa. Ilman maanviljelijöitä ei ruokaa ollut saatavilla, ilman kutojia ei vaatteita ollut saatavilla. Sepät, savenvalajat, suutarit, nahkakauppiaat jne. olivat myös välttämättömiä. Yleisesti ottaen vipra-yhteiskunnalla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin alistua vaeshya-luokan ylivaltaan. Niistä, joilta puuttuivat sekä vipran, ksattriyan että vaeshyan ominaisuudet, tuli näiden ryhmien tottelevaisia palvelijoita, ja kaikki nämä kolme luokkaa riistivät armottomasti näitä ihmisiä.

Maailma kulki eteenpäin. Yhteiskuntarakenne muuttui ja yhteiskunnan evoluution luonnollisena seurauksena keksittiin raha. Vähitellen rahasta tuli keino saada fyysistä nautintoa. Tästä aiheutui kitkaa ihmisten kesken, sillä mitä enemmän pystyi kartuttamaan, sitä rikkaammaksi tuli. Rikkaat ihmiset pystyivät halutessaan keräämään suunnattomasti omaisuutta ja nauttimaan kaikista mukavuuksista. Vaeshya-johtoisessa yhteiskunnassa vaeshyat olivat rikkain luokka ja muut luokat olivat täysin riippuvaisia näiden rahoista säilyäkseen hengissä.

Tämä vaeshya-johtoinen yhteiskunta on olemassa myös nykyään, ja riiston seurauksena vipra- ja vaeshya-ryhmät yhteiskunnassa ovat joutuneet shudran asemaan. On luonnollista että vain muutamat ihmiset voivat saavuttaa yltäkylläisen elintason, mutta shudrat muodostavat enemmistön. Tänä päivänä nämä shudrat ovat lujasti päättäneet tehdä lopun vaeshya-ylivallasta kitkemällä sen juurineen. On olemassa selviä merkkejä shudrien nousevasta vaikutusvallasta, mutta onko tämä shudrien valta absoluuttinen totuus?

Tuleeko shudra-yhteiskunnasta lopullinen yhteiskuntajärjestys? Jos valta yhteiskunnassa liukuu shudrien käsiin, eikö silloin esty koko ihmiskunnan aineellinen hyvinvointi ja henkinen kehitys? Taistellessaan vallasta shudra-kauden jälkeen ihmiset alkavat ymmärtää millaisen yhteiskuntamallin avulla voidaan turvata yhteiskunnan todellinen hyvinvointi.

Millään yhteiskuntaluokalla ei tulisi olla ylivaltaa yhteiskunnassa. Jos jokin luokka dominoi, joutuvat muut luokat varmasti riiston kohteeksi. Tästä syystä jokaiselle on taattava samanlaiset mahdollisuudet ja yhtäläiset oikeudet. Ihmiskunnan edistykselle on tasapainoinen kehitys välttämätöntä. Monet lahjakkaat oppilaat ovat joutuneet varojen puutteen takia keskeyttämään opintonsa ja samasta syystä monen taiteilijan poikkeukselliset kyvyt ovat jääneet käyttämättä. Tämä on vääränlaisen yhteiskuntajärjestelmän aiheuttamaa. Tällaisen tilanteen ei saa antaa enää jatkua.

Ovelat kapitalistit ovat kutoneet ahneen älynsä avulla hauraan verkon aivan kuten kutojalintu rakentaa pesän. Ihmisten yhteisen edun mukaista on, että tämä pesä isketään hajalle. Vain siten voivat ihmiset johdattaa koko yhteiskunnan korkeinta hyvinvointia kohti. Muutoin vain kourallinen ihmisiä voi saavuttaa täydellisyyden. Ellei tule täydellistä muutosta, on äärimmäisen vaikeaa johdattaa ihmisiä korkeimmalle tasolle. Ulkoisen maailman syvät ristiriidat ja ongelmat saavat ihmisten huomion jatkuvasti kääntymään ulkoisiin nautinnon kohteisiin ja aiheuttavat esteitä heidän henkiselle kehitykselleen.

Harmonisessa yhteiskunnassa kukaan ei hullun lailla tavoittele mainetta tai vaurautta. Suotuisa ulkoinen ympäristö auttaa saavuttamaan psyykkisen tasapainon ja ihmisten sisäinen köyhyys vähenee asteittain.

Sa tu bhavati daridrah yasya asha vishala Manasi ca paritust’e kor’thavan kodaridrah.

”Ne joiden toiveet ovat suuret, tulevat köyhiksi. Jos ihminen on mielessään tyytyväinen, kuka silloin on köyhä ja kuka rikas?”

Oi ihminen, rakenna yhteiskunta pitäen mielessä ihmisten tarpeet. Älä ryhdy tavoittelemaan omaa etuasi henkilökohtaisten tai ryhmäintressien perusteella, sillä mikään rajoittuneista lähtökohdista tehty ei voi tuoda pysyvää hyvinvointia. Ajan julma kosketus tulee tekemään täysin tyhjiksi suunnitelmasi ennen kuin ehdit sitä edes tajuta. Ei ole tarpeen lukea kirjoja tietääkseen miten työskennellä, mitä noudattaa, mistä kieltäytyä. Sen sijaan kaikkiin eläviin olentoihin tulee suhtautua vilpittömän rakkauden ja myötätunnon tuntein. Vain silloin oivallat, että mitä tahansa teet, minkä säilytät tai minkä tuhoat, kaiken sen luo ja sitä hallitsee Korkein olento. Silloin oivallat että kaikkien positiivisten ja negatiivisten tekosi alkuperä on täydellisen autuuden tilassa. Tällaisen antaumuksen ja tiedon sävyttämän toiminnan avulla löydät elämäsi tarkoituksen, sydämesi kalleimman aarteen, jonka olet tietämättäsi kätkenyt sydämesi kultaiseen kammioon.

Sei ánanda caráńa páte śad́ rtu ye nrtye máte

Plávana vaye yáya dharáte varańa giiti-gandhere.

”Kuusi vuodenaikaa puhkeaa tanssiin Korkeimman hiljaisten askelten myötä. Koko maailma tulvahtaa täyteen tervehdyslauluja ja suitsukkeen tuoksua.”

1955