Uuden sukupolven ideologia

Korkein toimiva olemus (Prakriti) toimii tiettyä menetelmää noudattaen ja tätä menetelmää sanomme luonnoksi. Menetelmä seuraa yhtenäistä linjaa, mutta joissakin tapauksissa sen kulussa ilmenee jotakin poikkeavaa vaikkakaan ei kovin suuressa määrin. Kuitenkaan nämä poikkeavuudet eivät ole luonnon piirin tuolla puolen. Poikkeavuus on myös hyväksytty luonnonlaki, sekin on luonnollista. Kukaan ei koskaan pidä yleisestä linjasta poikkeamista luonnonlakien vastaisena, poikkeavuus on pikemminkin hyväksyttävä luonnonlaiksi.

Samoin ihmisäly, viisaus, kyky muistaa ja syventyä — kaikki noudattavat yleistä linjaa. Mainitsemani pienehköt poikkeavuudet kuuluvat myös sen luonnolliseen kulkuun. Ne ovat luonnollisia vaikka ne poikkeavatkin yleisestä linjasta. Maailmankaikkeudessa ei ole mitään epänormaalia tai luonnotonta, kaikki heijastaa vain tiettyä tapaa, jolla luonto toimii. Tämä erityinen toimintatapa kuuluu luonnon piiriin — Korkeimman toimivan prinsiipin piiriin.

Kaikki ne ilmenemismuodot, joita huomaamme kasvien, eläinten ja ihmisten rakenteessa, ovat joskus kehittyneempiä tai vähemmän kehittyneitä kuin valtaosalla niistä. Kun jokin olento (’struktuuri’) toimii hyväntahtoisesti maailmankaikkeudessa, voimme arvioida toimintaa eri ilmauksin: ”siunausta tuottava olento” ihmisen hahmossa, ”hyvä” eläimen hahmossa ja ”merkittävä” kasvin hahmossa. Vastaavasti kun jokin olento toimii tuhoavasti, kutsumme sitä ”demoniksi” ihmisen muodossa, ”vaaralliseksi” eläimen hahmossa ja ”vahingolliseksi” kasvin hahmossa. Tässä yhteydessä käsitellään lähinnä ”siunausta tuottavaa ihmisen hahmossa” ja ”demonia ihmisen hahmossa”. Siunausta tuottavat ihmiset käyttävät nerouttaan uusiin keksintöihin ja auttavat täten ihmisten psyykkisten ja henkisten voimavarojen kehittymistä, auttavat heitä kulkemaan yhdessä kohti päämäärää. Ne ovat suureksi avuksi yhteiskunnalle. Vaaditaan korkeampaa älyä, jotta voisi heidät tuntea ja ymmärtää heitä täydellisesti.

Ne, jotka ovat demoneja ihmisen hahmossa, ovat ihmisiä vain käsiteluokkana. Vaikka nämä struktuurit, nämä rakenteet, näyttävät ihmisiltä tietyssä mielessä, ne ovat poikkeuksellisen taitavia ja ovelia. Iskostamalla ihmisten mieliin erilaisia tunteita he johtavat harhaan tuhansia ja miljoonia ihmisiä pahuuden tielle vain omien etujensa vuoksi. Tavalliset ihmiset eivät koskaan ajattele tätä tarkemmin, heitä ei ole opetettu ajattelemaan tätä tarkemmin, he eivät pohdi sitä vielä nytkään. Tähän päivään asti tämä näkökulma on yleensä ollut tuntematon maailmalle. Siksipä tavalliset ihmiset, jotka eivät täysin ymmärrä näitä ovelia ihmisiä, ovat taipuvaisia pitämään heitä tarpeettoman tärkeinä. He kirjoittavat paksuja kirjoja näistä taitavista ihmisistä ja pitävät heidän sanojaan luotettavina aiheuttaen näin paljon vahinkoa yhteiskunnalle, valtiolle ja tavalliselle kansalle. Yksinkertaiset, tietämättömät ihmiset eivät huomaa, että heille itselleen koituu siitä vahinkoa tai että he noiden ovelien ihmisten harhaan johtamina tuottavat vahinkoa muille.

Nämä itsekkäät ihmiset lietsovat ihmisten ahdasmielisiä sisäisiä geotunteita tai sosiotunteita, kokoavat ne yhteen ja ohjaavat ne haluamaansa suuntaan. Esimerkiksi jonkin maan tietty johtaja saattaa lietsoa kansansa geotunnetta. Kun tuo geotunne on kasvanut, nuo ovelat ihmiset saattavat alkaa pelätä; sillä sääntönä on, että kun geotunne on herännyt, herää myös geopoliittinen tunne.

Asiain kulku ei välttämättä pääty tähän. Geopoliittisen tunteen mukana saattaa herätä myös geoekonominen tunne; ihmiset voivat ajatella vapautumista taloudellisella alalla poliittisen vapautumisen myötä. Tämä on visainen ongelma omaa hyötyään tavoitteleville poliitikoille. Ovelat johtajat haluavat pelkästään käyttää geopoliittista tunnetta hyväkseen saavuttaakseen geopoliittisen vapautumisen. Mutta jos ihmiset tiedostavat taloudellisen vapautumisen merkityksen jo ennen geopoliittisen vapautumisen saavuttamista, asettaa se todella suuren ongelman itsekkäille johtajille; he ajattelevat: ”Ei ole helppoa turvata tämän maan nälkäisille ja ryysyisille ihmisille kahta kunnon ateriaa päivässä (puhumattakaan niistä herkuista ja makupaloista joita me syömme). Tässä tapauksessa on välttämätöntä korvata olemassa oleva riistojärjestelmä uudella. Mitä silloin saavutetaan poliittisella vapautumisella?”

He saattavat ajatella tarkoin näitä asioita, mutta tavallinen kansa ei voi ymmärtää yhtään mitään. Tilanteen analysoiden taitavat johtajat ajattelevat, että ennen kuin geotunne nousee liian korkealle, heidän tulisi päästä salaiseen yhteisymmärrykseen valtaapitävien kanssa vaikuttaen siihen, että poliittisen vallan siirto tapahtuu rauhallisesti. Poliittisen vallan siirtyessä rauhallisesti ei ole tarvetta nostattaa poliittista tunnetta äärimmilleen. Poliittinen valta siirtyy automaattisesti noille kunnianhimoisille poliitikoille. Ja kun he ovat poliittisen vallan kahvassa, he säilyttävät saman riistokoneiston. Ainoa ero on siinä, että mustat johtajat ovat tulleet valkoisten johtajien tilalle ja he julistavat kansalle: ”Olemme saavuttaneet poliittisen vapauden!” He hiljentävät ihmisten äänen sanoen heille: ”Ei, tuollaisista asioista (taloudellinen vapaus) ei saa puhua. On rikollista puhua sellaista näinä aikoina!” Ei ole mahdollista tunnistaa näitä ihmiskameleontteja heidän ulkoisen olemuksensa perusteella, mutta miten vaarallisia he itse asiassa ovatkaan! He ovat todella demoneja ihmishahmossa.

Luonnonlain mukaan mikään salaisuus ei pysy piilossa ikuisesti. Se on tuleva päivänvaloon jonakin päivänä — se tulee ulos epäsuorasti synnintekijän suusta. Yksi ihmisluonnon tyypillisistä ominaisuuksista on tämä: Vaikka henkilö saattaa yrittää pitää salaisuuden sanoen: ”En paljasta sitä. En kerro sitä, en kerro, en tule ikinä puhumaan siitä…” — jonain päivänä varomattomalla hetkellä hän tulee itse kertoneeksi sen.

On yleistä, että henkilö on onnistunut pitämään salaisuuden itsellään, mutta kun tuo henkilö on juonut pullon viiniä, hän kertoo kaiken humalapäissään. Tunnen erään henkilön, joka kuuluu erääseen uskonnolliseen yhteisöön, ja joka normaalitilassa on luonteeltaan hillitty. Mutta epänormaalissa mielentilassa, erityisesti nautittuaan alkoholia, hänellä oli tapana sanoa: ”En usko kastijakoon (yhteisö johon hän kuuluu ei kannata kuvainpalvomista eikä kastijakoa, mutta uskoo rituaaliuhrauksiin) mutta tulen varmasti naittamaan poikani ja tyttäreni omaan kastiini kuuluvien kanssa.

En usko ns. jumaliin tai jumalattariin, mutta koska en voi löytää sopivaa aviomiestä tyttärelleni, palvon salaa Satyanarayania.” Hän kertoi kaiken alkoholin vaikutuksen alaisena. Näin totuus aina paljastuu varomattomalla hetkellä; se ei koskaan jää piiloon. Siksipä nämä ovelat ihmiset — nämä ihmiskameleontit kuten sanoin — yrittävät löytää muita keinoja huiputtaakseen ihmisiä ennen kuin heidät lopulta paljastetaan. He siirtyvät sellaisen uuden tunteen lietsomiseen, joka eroaa aikaisemmasta tunteesta, jota he käyttivät hyväkseen omien etujensa hankkimiseen muiden etujen kustannuksella.

Tarvitaan hieman oveluutta siirryttäessä toiseen tunteeseen. Tätä toiseen tunteeseen siirtymistä kutsutaan muunnetun tunteen strategiaksi. Näin käy, kun henkilö huomaa, että se tunnestrategia, jota hän aikaisemmin käytti johtaakseen harhaan lukemattomia ihmisiä, on paljastumaisillaan (”ihmiset alkavat muodostaa kielteistä käsitystä todellisesta luonteestani”). Niinpä hän päättää käyttää toista tunnetta vain pelastaakseen oman kunniansa, ja sitä on käytettävä hyvin nopeasti, koska vähäisinkin viivästys merkitsee arvostuksen heikkenemistä edelleen. Tätä siirtymistä uuteen tunteeseen — kenties nurkkapatriotismista nationalismiin tai nationalismista kommunismiin — tätä tunteen muuntamista kutsutaan muunnetun tunteen strategiaksi. (Muunnetun tunteen käyttö on erityinen valetunteen strategian laji).

Nämä henkilöt ovat todella asiantuntijoita tunteiden strategiansa muuttamisessa. Oletetaan että jokin puolue (luonteeltaan kenties sosiaalinen, poliittinen, taloudellinen tai mikä muu tahansa) on jakaantunut useisiin puolueryhmiin ja jokainen ryhmä käyttää toisista poikkeavaa tunnetta. Ne jotka ovat kyllin taitavia, valitsevat suurimman puolueen ja samaistavat itsensä tähän ryhmän, sillä heidän poliittiset kunnianhimonsa tulevat siten tyydytetyiksi. Tavallisesti he eivät näissä olosuhteissa tuhlaa aikaa antaakseen lausuntonsa ylitsevuotavin sanakääntein suurimman ryhmän hyväksi tuomiten muut ryhmät. Tai he voivat myös julistaa: ”Tein suuren virheen, todellisen emämunauksen” — ja vaihtavat nopeasti toiseen puolueeseen varmistaen täten poliittiseen asemansa. Löydät tämän luonteisia ihmisiä kaikilta aloilta — yhteiskunnalliselta, taloudelliselta, poliittiselta alalta, kulttuurin piiristä jne. He riistävät ihmisten tunteita ensisijaisesti oman yhteiskunnallisen asemansa vuoksi ja toissijaisesti myös muita tarkoituksia varten.

Tässä suhteessa he eivät ole ollenkaan halukkaita edistämään ihmisten hyvinvointia; pikemminkin he pitävät ihmisiä moukkina sanoen: ”Käytänpä nämä sata, kaksisataatuhatta ihmistä tuohon tarkoitukseen — toiset viisisataatuhatta tähän tarkoitukseen.” Näin he laskelmoivat. Nuo yksinkertaiset ja harkitsemattomat ihmiset, jotka asettivat uskonsa heihin, johdettiin harhaan — he saattavat joutua vedetyiksi irti esivanhempiensa kodista ja pakotetuiksi elämään häpeällistä elämää. Pakolaisina heidän täytyy muuttaa paikasta toiseen kuin katukoirien etsiessään suojaa. Ketkä ovat vastuussa näiden miljoonien pakolaisten ahdingosta? — nuo demonit ihmishahmossa, joihin nuo ihmisparat luottivat, joille ihmiset osoittivat kunnioitusta tungeksien kokouksiin tuhansin kukkaseppelein, joita miellyttääkseen ihmiset pistivät päähänsä erityisiä lakkeja peittääkseen syntinsä. Kysyin kerran eräältä mieheltä: ”Miksi pidät tuollaista lakkia? Siksikö että valkoinen lakki sopii hyvin mustan tukkasi kanssa?” Hän vastasi; ”Ei, ei oikeastaan sen takia. En käytä lakkia peittääkseni syyllisyyttäni vaan peittääkseni huomiota herättävän kaljuuteni.” Jotkut käyttävät lakkia piilottaakseen kaljunsa ja jotkut osoittaakseen uskollisuuttaan poliittisille johtajilleen.

Mutta sillä aikaa nuo pakolaiset ajautuvat sinne ja tänne, ja nykyään pakolaisia on miljoonia eri puolilla maapalloa. Ja heidän epävarmasta olemassaolostaan, miljoonien ihmispoloisten kunniattomasta kuolemasta on todella vastuussa vain kourallinen ihmisiä, demoneja ihmisten hahmossa. He tulevat maailmaan ja jättävät sen valtavina raunioina. Elämänsä aikana he käyttävät tarkoin hyväkseen joukkoviestimiä. Tavalliset ihmiset joutuvat hämmennyksiin eivätkä osaa ajatella muuta kuin mitä joukkoviestimet kertovat. Tavallisten ihmisten yleinen heikkous on, että he ovat taipuvaisia uskomaan mitä tahansa, mikä on painettu kirjoihin tai lehtiin.

Nämä demonit ihmisen hahmossa eivät ajattele, että heidän valtansa päättymisen jälkeen tapahtuu heidän ihanteidensa ja toimintansa todellinen arviointi. Vasta silloin ihmiset huomaavat: ”Hyvä Jumala, minkä virheen teinkään. Palvoin apinaa jumalana! Millaisen onnettomuuden olenkaan itselleni aiheuttanut! Mutta nyt tilanne on korjaamaton.” Ihmiset jakaantuvat, valtio jakaantuu, eri ihmisryhmien välille syntyy psyykkisiä esteitä — ihmiskunnan kehitys hidastuu tyystin. Jotkut ovat taipuvaisia uskomaan, että tällaisia ihmisiä löytyy vain politiikasta, mutta niin ei ole asian laita, heitä on joka alalla, erityisesti ajatusten alalla. Heillä on katala taipumus tehdä loppu toisten asemasta.

Menneisyydessä monet ajattelijat antoivat aluksi lausunnon jostakin asiasta, mutta kun he myöhemmin huomasivat, että paljas totuus veisi heiltä kannatuksen, he tekivät täyskäännöksen. Ei ole sopivaa mainita ketään nimeltä… mutta teillä on nyt mittatikku, koetinkivi kädessänne, voitte arvioida itse.

Mainitsen erään tapauksen. Maharishi Kapila pohtiessaan samkhya-filosofiaansa ei maininnut mitään Iishvarasta (Korkeimmasta olemuksesta). Hänen filosofinen koulukuntansa tunnetaan nimellä Samkhya-Nirishvara (ateistinen samkhya). Kun hän huomasi olevansa hyvin hämmentävässä tilanteessa filosofisesta näkökulmasta katsoen, kun hän aavisti, että ihmiset todennäköisesti hylkäisivät hänen filosofiansa, hän keksi äkkiä uuden käsitteen Janya-Iishvaran (Alkujumalan), ja epäsuorasti hyväksyi Jumalan olemassaolon.

Shankaracaryan filosofisen koulukunnan mukaan kaikki on harhaa (Maya) eli alussa oli harha, keskivälillä oli harha ja lopussa harha. Tätä kutsutaan pramadaksi sanskritissa. Mutta sitten sama Shankaracarya kirjoitti Ganges-joen hymnit: ”Oi, pyhä Ganges, jumalatar joka on laskeutunut jumalten taivaallisilta asuinsijoilta.” (Devii sureshvarii Bhagavatii gaunga) Hänen mukaansa koko maailmankaikkeus on harhaa, niinpä tässä illuusion maailmankaikkeudessa myös Ganges-joki on illuusiota. Miksi siis oli tarpeen ylistää tuollaista jokea? Tässä oli kyseessä täyskäännöksen tekeminen, jotta voisi pelastaa itsensä erittäin hämmentävältä tilanteelta, aivan kuten vaaraton käärme teeskentelee olevansa myrkyllinen. Tämä on erittäin hyvä esimerkki muunnetun tunteen strategiasta. Saattaa olla ihmisiä, jotka pitävät tätä muunnetun tunteen strategiaa luonnollisena kehitysprosessina, mutta itse asiassa se ei ole kehitystä vaan strategian muuntamista. Kehitys, evoluutio, ei tapahdu niin nopeasti ja niin helposti.

Ne jotka ovat aiheuttaneet vahinkoa ihmiskunnalle, ovat eri luonteisia, ja tähän mennessä olet jo saanut kuvan noista ihmistyypeistä. On hieman vaikeaa tunnistaa noita ihmiskameleontteja, jotka muuttavat tunteitaan riistääkseen ihmiskuntaa enemmän. Joskus he vaihtavat yhdestä geotunteesta toiseen geotunteeseen, joskus geotunteesta sosiotunteeseen tai yhdestä sosiotunteesta toiseen sosiotunteeseen. He ovat ovelia kaikessa. Saavuttaakseen kansanjoukkojen kannatuksen eräs johtaja sanoi kerran: ”En salli maatani jaettavan, leikeltävän elävänä — maani jaetaan vain kuolleen ruumiini yli, ei ennen.”

Tässä tapauksessa hän käytti hyväksi sekä geotunnetta että sosiotunnetta samanaikaisesti. Kaikki taputtivat käsiään riemuissaan ja sanoivat: ”Hän on maamme ainoa toivo”, ja ihmiset pitivät häntä jumalan inkarnaationa. Ja kun maa sitten todella jaettiin, ei tuo johtaja avannut suutaan aluksi — hän piti parhaana noudattaa hiljaisuutta. Myöhemmin hän sanoi vain: ”Olen erittäin surullinen, olen yhtä mieltä kansan kanssa.” Tämä on muunnetun tunteen strategiaa. Sinun tulee selvästi tunnistaa nuo ihmiset jotka omaksuvat sellaisen strategian; ja heidän tunnistamisekseen tarvitaan korkeammantasoista älyä, ei pelkästään tavallista älyä.

Mitä sitten tarvitaan? Ensinnäkin sen, joka yrittää tunnistaa heidät,tulisi kouluttaa mieltään, ja mielen kouluttamiseksi vaaditaan kunnollista perustaa. Ajatellaan että pojat haluavat harjoitella juoksemista; he tarvitsevat siihen paikan. Samoin mielen kouluttamiseen tarvitaan perusta. Tässä tapauksessa perusta on sama-samaja tattva (yhteiskunnallisen tasavertaisuuden periaate). Mitä ikinä muut sanovatkaan, uskon vilpittömästi että kaikilla ihmisillä on oikeus ravintoon, vaatetukseen, asuntoon, koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Minulle ei riitä se, että totean heidän tarpeensa periaatteellisesti; rehellisenä ihmisenä minun tulisi tehdä kaikkeni jotta he saisivat oikeutensa.

Tämä on sama-samaja tattvan henki. Mutta tämä henki sinänsä ei vielä riitä. Oletetaan että pojat haluavat juosta. Jos he vain seisovat asennossa kovalla maalla, voiko sitä sanoa juoksemiseksi? Heidän on todella juostava. Tätä juoksua, tätä liikkumista eteenpäin nimitetään proto-psyykkishenkisyydeksi. Mitä proto-psyykkishenkisyys saa aikaan? Kun henkilö sen ohjaamana ajattelee tietyllä tavalla ja huomaa, ettei hänen oma hyväntahtoinen ajattelumallinsa heijastu toisten ihmisten toiminnassa, silloin tuo henkilö voi helposti huomata toisten todellisen luonteen. Niinpä ne, jotka harjoittavat tätä proto-psyykkishenkisyyttä, voivat helposti tunnistaa nuo ihmishahmoiset demonit. Sitten kun he ovat huomanneet heidät, heidän velvollisuutensa on paljastaa heidät myös muille, saada muut ymmärtämään, että he toistuvasti vahingoittavat ihmiskuntaa. Ei riitä että henkilökohtaisesti riisuu heiltä naamiot, on myös avattava toisten silmät. Vain tällä tavoin voidaan edistää maailman hyvinvointia. Niinpä ei riitä se, että makaa rauhallisesti odottamassa kuin hurskastelija norsunluutornissa muista erillään. On levitettävä siivet ja lennettävä korkealle siniselle taivaalle.

Niinpä tämä proto-psyykkishenkisyys on dynaaminen voima. Kun ryhmä poikia juoksee kentällä, heidän liikkeensä on olennaisinta. Jos he kadottavat liikkuvuutensa ja istuvat maahan, ei sitä pidetä juoksemisena, se vain tekee veltoksi.

Tämä maailmankaikkeutemme, kuten tiedätte, pyörii ytimensä ympäri. Mikään ei ole sen kehän ulkopuolella, niinpä sen ydintä ei tarvitse hakea sen ulkopuolelta. Ei tarvitse juosta hakemassa ydintä, tämän ytimensä ympäri pyörivän maailmankaikkeuden ydin on myös yksilön ydin. Tämän ytimensä ympäri pyörivää maailmankaikkeutta säätelee sen ydin sekä yksilötasolla että kollektiivisella tasolla. Niinpä Korkein ydin säätelee jokaista pölyhiukkasta, jokaista ruohonkortta — kaikkea yhtälailla. Jos nyt yksilö voi jollakin keinolla yhdistää yksilöllisen psyykkishenkisen ytimensä maailmankaikkeuden henkisen ytimen kanssa, silloin tuo yksilö kokee ykseyttä jokaisen pölyhiukkasen, jokaisen ruohonkorren kanssa. Tällöin jokainen pölyhiukkanen ja jokainen ruohonkorsi on oleva yhtä hänen mielensä kanssa, yhtä hänen äänensä kanssa. Tämä oivallus saa hänen elinvoimansa sykkimään läpi koko maailmankaikkeuden. Tämän proto-psyykkishenkisyyden avulla voi taistella kaikenlaisia sosiotunteita vastaan. Nuo ihmiskameleontit jotka käyttävät hyväkseen sosiotunteita tai geotunteita voidaan myös helposti tunnistaa protopsyykkishenkisyyden valossa.

Nyt saatat kysyä mitä on proto-psyykkishenkisyys. Ensiksi täytyy selvittää mitä on psyykkishenkisyys. Koska mieli etenee kohti henkisyyttä, käytetään termiä psyykkishenkisyys. Ja sitä nimitetään protoksi, koska se on häilyvä olemus, ei niinkuin tasainen leikki. Se ei ole mitään rauhallista tai paikallaan olevaa; se vaatii liikettä. Niinpä se ei ole täydellistä psyykkishenkisyyttä vaan proto-psyykkishenkisyyttä. Proto-psyykkishenkisyyden sykkeen liike on puhtaasti psyykkistä ja autuaallinen staattisuus siinä on puhtaasti henkistä. Niinpä se on psyykkisen ja henkisen alueen yhteensulautuma. Siksi kutsun sitä psyykkishenkisyydeksi.

Lisäisin tähän vielä yhden seikan. Aina kun ihmiset jonkin toiminnan suoritettuaan ajattelevat ympärillään pyörivän maailmankaikkeuden ydintä, heidän mielensä laajenee kaikenkäsittäväksi. Sellaiset ihmiset eivät voi koskaan ajatella toisten vahingoittamista; pikemminkin he ajattelevat vain maailmankaikkeuden hyvinvointia. Tässä ylentyneessä mielentilassa he tunnistavat helposti nuo ihmishahmoiset demonit ja saavat tarvittavan kyvyn ohjata tavallisia tai tavallisesta poikkeavia yksilöitä tai ryhmiä, joilla on taipumus joutua harhateille kaikenlaisten sosiotunteiden johdosta (koska sosiotunne on monta kertaa vahingollisempi kuin geotunne).

Älykkäiden ihmisten tulisi tajuta tämä selkeästi ja heidän tulisi sitten seminaarien avulla saada ihmiset tiedostamaan, että sama-samaja tattva ja proto-psyykkishenkisyys ovat tärkeitä taistelussa sosiotunnetta vastaan. Tällä tavoin älykkäät ihmiset näyttävät heille tien vapautumiseen. Näin tulee tehdä, sillä vaikka saattaakin olla olemassa yksilöitä, jotka tietoisesti tai tietämättään taistelevat tätä sosiotunnetta vastaan, suurin osa ihmisistä on pimeydessä. Siksi sinun on kannettava yhteisöä mukanasi koska yhteisö on sinun. Yhteisö ei ole ulkopuolellasi — tulevaisuutesi on erottamattomasti sidoksissa yhteisön tulevaisuuteen. Sinun on otettava koko yhteisö mukaasi ja kuljettava yön pimeimmän verhon tuolle puolen, kohti uuden aamunkoiton sarastusta.

Kolkata, 28. maaliskuuta 1982

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *