Sama-samaja tattva

Dynaamisuus on tämän maailman olennaisin piirre. Maailmasta käytetään termiä jagat; koska se on jatkuvasti liikkeessä. Sanskritin kielen sana jagat tulee kantasanasta gam + suffiksi kvip, joka tarkoittaa olemusta, jolla on sisäinen pyrkimys liikkua. Aivan kuten on yksilöllistä liikettä,on myös kollektiivisen elämän liikettä. Tämä liike edellyttää kolmea asiaa: ensinnäkin inspiraation, vauhdittajan. Kun joku pysähtyy, täytyy jonkun työntää takaapäin sanoen: ”Eteenpäin!” Toiseksi kyky liikkua; sillä joka liikkuu, täytyy olla tarpeeksi voimaa. Kuinka voi liikkua eteenpäin ilman tarvittavaa voimaa? Kolmantena tekijänä on liikkeen päämäärä. Nämä kolme tekijää ovat ehdottoman olennaisia kaikelle liikkeelle.

Tuo liike, jonka muinaisten aikojen ihmiset aloittivat niin yksilöllisesti kuin kollektiivisestikin, ei ole vielä pysähtynyt eikä tälle liikkeelle tule olemaan mitään pilkkua, puolipistettä, kaksoispistettä tai loppupistettä — se on katkeamatonta. Nyt herää kysymys siitä, minkä inspiroimana, millä voimalla ja mitä päämäärää kohden ihmiset liikkuvat. On todettu, että kaksi ideaa inspiroivat ihmisen liikettä. Kirjassani Sabhyatar adi Vindu-rarh olen nimittänyt näitä ajatuksia kahdella termillä: atma-sukha tattva (itsekkään mielihyvän periaate) ja sama-samaja tattva (yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden periaate).

Atma-sukha tattvan motivoimina ihmiset toimivat mielihyvän takia. Tämä itsekkään mielihyvän periaate perustuu dogmeihin. Kaikki yhteiskunnalliset, taloudelliset ja maantieteelliset voimat, jotka motivoivat ihmisiä, ovat dogmien ohjaamia, ja nämä dogmit perustuvat täydellisesti atma-sukha tattvaan. Ihmiset antavat periksi näille dogmeille ainoana päämääränään itsekkään mielihyvän saavuttaminen; jopa sivistyneet ihmiset antavat tietoisesti periksi dogmeille. He tietävät, että he alistavat älynsä dogmeille ja että lopputulos ei ole suotava; he tietävät ja ymmärtävät kaiken — miksi he silti alistuvat dogmeihin? He ovat kaikki tietoisesti synnintekijöitä ja tarkoituksellisesti hyväksyvät dogmit totuudeksi. He huomaavat, että nämä dogmit perustuvat atma-sukha tattvaan, mutta he ajattelevat: ”En välitä onko se hyvä vai huono asia, onko siitä hyötyä vai vahinkoa toisille, koska olen ainakin saanut mielihyvää!” Tämän ajatuksen motivoimina he tekevät itsestään dogmien orjia.

Sivistyneessä maailmassa jopa sivistyneet ihmiset noudattavat tietoisesti dogmeja, koska heillä on mielessä taustalla halu saavuttaa maallista mielihyvää tässä fyysisessä maailmassa. Jopa tässä sivistyneessä maailmassa, jossa on edistytty niin paljon tiedon alalla, ihmiset noudattavat vielä näitä dogmeja aivan kuin he olisivat sokeita. Näiden dogmien ansat on hajotettava kappaleiksi; dogmien rautaiset kahleet on murskattava säpäleiksi.

Toinen periaate on sama-samaja tattva. Ylin tietoisuus, Parama purusa, on jokaisen päämäärä. Liikumme kaikki häntä kohti yksilöinä ja yhdessä, mutta emme pysty liikkumaan eteenpäin, jos annamme periksi yhteiskunnalliselle eriarvoisuudelle. Meidän tulisi poistaa kaikki tämä eriarvoisuus samalla kun liikumme yhdessä henkistä päämäärämme kohti. Kaikkien kehitys kiihtyisi, jos eriarvoisuus kitkettäisiin pois, ja tämä olisi Korkeimpaan suuntautuvan liikkeemme motiivina. Me emme ehkä saavuta itsekästä mielihyvää, mutta me nautimme henkisestä rauhasta ja puhtaasta henkisestä autuudesta oivaltaessamme kosmisen tietoisuuden. Sama-samaja tattvaksi nimitetään pyrkimystä kulkea kohti lopullista todellisuutta muodostamalla yhteiskuntajärjestelmän, joka on vapaa kaikesta eriarvoisuudesta kaikkien ihmisrotujen liikkuessa yhdessä. Siksi sanon, että meidän tulisi ehdottomasti hylätä kaikki nuo tekopyhät ajatukset, jotka ovat tälle sama-samaja tattvalle vastakkaisia ja meidän tulisi toivottaa tervetulleiksi kaikki ne ajatukset, jotka auttavat ihmisiä vakiinnuttamaan sen. Kaikki vastakkaiset teoriat on poistettava armotta tieltämme.

Tässä prosessissa meidän ei pidä antaa periksi millekään dogmille tai yliluonnolliselle ajatukselle. Tämä tulisi olla nykyisten ihmisten tehtävä; kaikkien tulisi yhdistää voimansa ja ponnistella yhteisesti viedäkseen sen päätökseen. On turha ajatella yksilön menneisyyttä — meidän ei tule erotella mustia ja valkoisia. Meidän tulisi vain muistaa, että meidän tulee vakiinnuttaa itsemme äärimmäiseen todellisuuteen rakentamalla uusi yhteiskuntajärjestelmä, joka perustuu sama-samaja tattvaan. Kun olemme omaksuneet sama-samaja tattvan ihanteet, kun olemme saavuttaneet sen toteuttamiseen tarvittavan fyysisen voiman, psyykkisen älyn ja henkisen viisauden — eikö meidän tulisi toteuttaa tämä jalo ja ylevä ihanne? Eikö syntymisemme tänne maan päälle, elämämme täällä, joka hengenvetomme, olemassaolomme joka värähdyksen tulisi saavuttaa korkeinta täyttymystään? Eikö meidän ihmisten tulisi saavuttaa elämämme päämäärä käyttämällä hyväksemme kaikkia fyysisiä, psyykkisiä ja henkisiä voimiamme?

31.12.1981