Luentoja PROUT-teoriasta 6

Maailmankaikkeus on kuin yksi suuri perhe. Yhteiskuntarauhan ylläpitäminen edellyttää huolellisesti luotuja, tasapainoisia yhteiskunnallisia rakenteita. Yhteiskuntarakenteen muokkaaminen on puolestaan riippuvainen ideologisista näkemyksistä. Ensin tarvitaan rakentava ihanne. Tämän ihanteen ei tulisi olla pelkkä päätepiste, vaan sen tulisi myös olla alkupiste, joka tarjoaa jatkuvasti innoitusta. Me haluamme kosmisen yhteiskunnan jota yhdistävät universaalisen veljeyden siteet. Pitääksemme yllä universaalista veljeyttä meidän tulee kannustaa kaikkia yhdistäviä tekijöitä ja vastustaa kaikkia hajottavia tekijöitä.

Paikallisista eroavuuksista meidän tulee vaieta. Universaalilla yhteiskunnalla on vain yksi kulttuuri. Sen perustana ovat inhimilliset, humanitaariset arvot. Ihmisen yhteiskunnalla läpi maailmankaikkeuden on vain yksi inhimillinen tunne ja tuo tunne saa ihmiset nauramaan ilosta ja vuodattamaan kyyneleitä surusta. Ihmiset yrittävät auttaa toisiaan ja luoda yhteiskunnan, elää rauhassa ja kuolla rauhassa. Tätä nimitämme inhimilliseksi kulttuuriksi. Se on side joka yhdistää yhden ihmisen toiseen. Yhteiskuntaa hajottava suuntaus on itsekkäitä pyrkimyksiä ajavien henkilöiden luoma. He ovat demoneja yhteiskunnassa. He ovat kiillotettuja demoneja ja sodanlietsojia. Meidän on ryhdyttävä jatkuvaan ja tinkimättömään taisteluun heidän toimiaan vastaan.

Universaalin yhteiskunnan yhteenkuuluvuuden takaamiseksi meidän tulee luoda talousjärjestelmä, joka pohjautuu yhdistäviin inhimillisiin tekijöihin ja yhteisiin tarpeisiin. Terveen talousjärjestelmän keskeiset tekijät ovat seuraavat:

  1. Perustoimeentulo tulee taata kaikilla yhteiskunnan jäsenille
    Meidän ei tule ainoastaan järjestää uudelleen perushyödykkeiden tuotanto, vaan myös taata näiden perushyödykkeiden saatavuus ja tähän kuuluu myös sosiaalinen velvollisuutemme järjestää ihmisille tarvittava ostovoima. Tasapainoisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen järjestelmän luomiseksi tarvitsemme lisäksi muutamaa asiaa. Ne ovat:
  1. Yhteinen elämänfilosofia
    Ihmiset liittyvät yhteen yhteisen ideologian pohjalta. Mikäli tämän laajan planetaarisen maailman ihmiset eivät omaksu yhteistä ideologiaa, ei ole mahdollista muodostaa sosiaalista synteesiä. Sen puutteessa konfliktit yhteiskunnan jäsenten kesken ovat väistämättömiä. Niinpä yhteinen filosofia on keskeisen tärkeä. Kaikkien karkeiden ja hienosyisten elämänfilosofioiden joukossa vain yksi filosofia pohjautuu kokonaan absoluuttiin ja muut filosofiat ovat riippuvaisia suhteellisista tekijöistä.
    Erilaisten filosofisten oppisuuntien joukossa näemme, että mitä karkeampi filosofia, sitä heikompi on sosiaalinen integraatio. Kun ihmiset liittyvät yhteen hienosyisten motiivien perusteella, filosofiasta tulee yhä hienosyisempi ja yhteiskunta tulee vahvemmaksi.Kun hienosyisyys saavuttaa absoluuttisuuden, siitä tulee pysyvä. Absoluuttinen filosofia on oppi, joka käsittelee brahma vidyaa.
  1. Universaalisuus perustuslakien rakenteessa
    Lakeja ovat säätäneet eri maiden kuninkaat ja johtajat omien paikallisten periaatteiden ja tunnepohjaiset tekijöiden pohjalta. Lait ovatkin seurausta hyveen ja paheen tunteista ja siten uskonnollisen vakaumuksen sivutuotetta. Hyvän ja pahan käytännön arvoa tulee arvioida huolella ja lakeja tulee säätää tuolta pohjalta. Meidän tulee tehdä lakiehdotus koko maailmankaikkeutta koskevaksi universaaliksi laiksi. Yleisten lakien, moraalisten lakien ja inhimillisten lakien välillä tulisi olla mahdollisimman vähän eroavaisuutta.
    Yleisilä laeilla (cardinal laws) tarkoitetaan universaalista hyväksyttyjä lakeja, ja niiden piiriin pitäisi saada yhä enemmän asioita. Miellä ei tulisi olla mitään tekemistä hyveen ja paheen tunteiden kanssa; tai voimme sanoa että hyveen ja paheen tunteiden ei tulisi juontua uskonnollisista tunteista, vaan perustua universaalisti hyväksyttyihin käsityksiin. Meidän tulisi arvioida hyvettä ja pahetta hyvinvoinnin näkökulmasta. Meidän tulisi työskennellä lakkaamatta minimoidaksemme näiden eri tyyppisten lakien välisiä eroja. Lakien tulisi olla samoja kaikkialla maailmankaikkeudessa.
  1. Yhteiset rikoslait
    Rikoslainsäädäntöä on myös kehitettävä universaalien perustuslakien pohjalta. Kohdassa 1 esiintyvä termi ”taattu saatavuus” ansaitsee tarkemman maininnan. Kannustaaksemme älyllistä työtä tekeviä, meidän on meidän on tarjottava heille tiettyjä erityisetuja. Tulee myös aika, jolloin, henkisten harjoitusten tuloksena tällaisia erityisetuja ei enää tarvita. Perustoimeentulo tulee taata kaikille. Jokainen ihminen tarvitsee vaatetusta, terveydenhoitoa, asunnon, kunnollisen koulutuksen, elintarvikkeita ravinnoksi jne. Nämä tarpeet on tyydytettävä. Älyllisen työn tekijät, tiedemiehet ja erityisen tärkeitä palveluja suorittavat henkilöt tarvitsevat tiettyjä erityisetuja. Meidän tulee pyrkiä jatkuvasti vähentämään eroa vähimmäistoimeentulon ja näiden etuuksien välille. Tämän myötä ei ero kuitenkaan täysin poistu milloinkaan.Esimerkiksi nykyoloissa jokainen tarvitsee polkupyörän, mutta johtajat ja älymystö tarvitsevat auton. Heille suodaan tämä erityisetu. Mutta tämän jälkeen pyrimme tarjoamaan auton jokaiselle kansalaiselle ja samalle huomaamme, että johtajat tarvitsevat oman lentokoneen ja niin edelleen. Näemme siis, ettei ero vähimmäistoimeentulon ja erityisetujen välillä poistu koskaan. Mutta pyrimme lakkaamatta minimoimaan tuota eroa. Henkeä kohden lasketut tulot maailmassa eivät koskiaan tule olemaan aivan samat. Erilaisuus on luonnon laki. Jos erilaisuus lakkaa, lakkaa samalla koko maailmankaikkeuden olemassaolo. Eroja on mahdotonta poistaa. Mutta oleellinen osa meidän dharma sadhanaamme on pyrkiä vähentämään minimiin näitä eroja yhteiskunnan ja talouden  piirissä. Talouden alalla ihmisten ostovoimalla on keskeinen merkitys heidän kaikinpuoliselle fyysiselle hyvinvoinnilleen. Bengalissa myytiin Shayesta Khanin valtakaudella riisiä kahdella annalla säkkiä kohden, mutta ihmiset kärsivät silti nälkää. Tämä johtui ihmisten ostovoiman puutteesta.
  1. Vapaus
    Jokaisella elämällä olennolla tulee olla vapauksia ja oikeuksia tietyillä elämän aloilla. Mutta tuon vapauden ei pidä ohittaa yhteistä etua etenkään fyysisellä tasolla. Meillä ei ole mitään oikeutta toimia yhteisen edun vastaisesti. Vapautta tulee oleellisesti ja tinkimättömästi rajata fyysisellä tasolla. Mutta vapauden tulee vallita psyykkisellä ja älyllisellä tasolla, kuten esimerkiksi sananvapaus ja henkisen harjoittamisen vapaus. Yksilön vapauden rajoittamisen tulee määräytyä papan ja punyan periaatteiden mukaisesti. Näiden merkitys on perustavanlaatuinen. Papa tarkoittaa toimimista yhteisen edun vastaisesti ja Punya tarkoittaa yhteiskunnan auttamista ja kollektiivisen edistymisen nopeuttamista. Tämän osalta Vyasan lausumaa shlokaa voidaan pitää ohjenuorana:

Paropokárah puńyáya pápáya parapii danam

[Hyvän tekeminen toisille on hyvettä, ja kärsimysten aiheuttaminen toisille on pahetta]