Aikamme yhteiskunta 5

(21)

Verrattuna kansainvälisen kielen tarpeellisuuteen yhteisen kirjoitustavan tarve ei ole polttava; yhdenmukaista pukeutumista ei sen sijaan lainkaan tarvita. Mielestäni ei “maailmanpuku” ole toivottava, ei edes eri maiden kansalliset puvut. Ihmiset valitsevat asunsa ilmaston, ympäristön, ammattinsa ja henkilökohtaisten tarpeittensa mukaan. Siksi pukeutumiskysymykseen ei juuri kannata puuttua.

(22)

Ihmiskunnalla on vain yksi kulttuuri. En ole valmis myöntämään, että olisi useita kulttuureja. Voidaan sanoa vain, että ihmiskunnan eri ryhmien tansseissa, lauluissa, riiteissä ja muissa seremonioissa ilmenee paikallisia erityispiirteitä. Mutta paikalliset erityispiirteet ja perinteiset käyttäytymistavat eivät ole kulttuurieroja.

Paikallisten tapojen eroja ei voida hävittää lainsäädännön tai diktatuurin avulla. Jos kansan tottumuksia, kieliä tai erilaisia paikallisia tapoja yritetään tuhota kansallisen yhtenäisyyden, ihmiskunnan ykseyden tai kansalliskiihkon nimissä, saadaan aikaan väkivaltaa ja keskinäistä epäluottamusta, mikä johtaa yhteiskunnan perikatoon. Mielestäni ihmiskunnan tulisi pyrkiä kohti sosiaalista synteesiä. Mitä läheisempään kosketukseen maailman eri osien ihmiset pääsevät toistensa kanssa, sitä enemmän paikalliset tavat saavat uusia muotoja tiheän kanssakäymisen ansiosta. Erilaisten puutarhojen kukat yhdistyvät yhdeksi, entistä kauniimmaksi kukkakimpuksi. Eri laulutyylit saavat vaikutteita toisistaan ja klassinen intialainen musiikki saattaa omaksua kiirtan-laulun piirteitä ja osittaisen harmonian. Jos eri maat ja ihmisryhmät osoittavat kiinnostusta yhteensulautumiseen suosimalla avioliittojen solmimista yli rajojen, tällaiseen sosiaaliseen synteesiin päästään hyvinkin lyhyessä ajassa.

 

(23)

Maailman väkiluku kasvaa nopeasti. Tämä on pelästyttänyt monia. Kapitalistisessa järjestelmässä on syytäkin pelkoon, sillä kapitalistisissa maissa väestön lisääntyminen merkitsee sitä, että omaisuuden määrän on vastaavasti lisäännyttävä. Tällaiseen pelkoon ei ole syytä kollektiivisessa talousjärjestelmässä. Ravinto- ja asuntopulan sattuessa muutamme yksissä voimin erämaan vihreiksi niityiksi, joiden tuottavuutta lisätään tieteellisin menetelmin, ja siten ihmisen ravintoa täydennetään käyttämällä hyväksi kemiallisia prosesseja maan, veden ja ilman ohella. Jos maa kuihtuu hedelmättömäksi, silloin maata vaille jääneet muuttavat avaruuteen eri planeetoille ja tähdille ja asettuvat asumaan niille.

Ei ole syytä arvostella niitä, jotka turvautuvat syntyvyyden säännöstelyyn turvatakseen perheensä toimeentulon maassa, jossa kapitalismi vielä vallitsee. Mutta sellaisia syntyvyyden säännöstelyn menetelmiä ei voida kannattaa, jotka vahingoittavat ruumiillisesti miestä tai naista, eli jotka riistävät heiltä suvunjatkamiskyvyn lopullisesti, koska tämä voi aiheuttaa heissä arvaamattoman väkivaltaisen psyykkisen reaktion. Vaikka en kannatakaan edellä mainittuja syntyvyydensäännöstelymenetelmiä, en näe köyhien maiden miehille ja naisille muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä pysyvä lääke eli steriloiminen, kunnes kehitetään hyvä tieteellinen menetelmä väliaikaista ehkäisyä varten.

Sekä kasvi- että eläinkunnassa hyvä siemen, hyvä maa, riittävä valo, ilma, ravinto ja vesi ovat kaikki välttämättömiä hyvälle lisääntymiselle. Tässä suhteessa ihminen ei poikkea muista luoduista. Tästä syystä yhteiskunnan tulisi valikoida sopivia miehiä ja naisia tuottamaan korkeatasoisia jälkeläisiä. Ihmiskunnalle on vahingoksi, jos suvunjatkamisjärjestelmään ei kiinnitetä huomiota siihen saakka kunnes jälkeläisiä aletaan tuottaa tieteellisin menetelmin laboratoriossa. Yhteiskunnalle olisi hyvin edullista, jos runsaasti älyn ja hengen lahjoja omaavat yksilöt hankkisivat paljon jälkeläisiä. Yhteiskunnan ja valtion olisi taattava tällaisten henkilöiden jälkeläisille kunnollinen ylläpito. Vastaavasti yhteiskunnalle on haitaksi, jos vajaamielisten, luonnostaan rikollisten tai mielisairaiden annetaan hankkia lapsia. Tällaisten henkilöiden suvunjatkamiskyvyn tuhoaminen haittavaikutuksia tuottamatta on yhteiskunnan edun mukaista.

(24)

Tiede edistyy nopeasti ja tulee edistymään jatkuvasti. Kukaan ei voi pysäyttää tieteen edistymistä arvostelemalla sitä. Ne, jotka antautuvat tuollaisiin yrityksiin, jäävät itse jälkeen, ja heitä pidetään hyödyttöminä tässä nykyaikaisessa maailmassa. Ihminen onnistuu varmasti pidentämään elämäänsä tieteen keinoin. Tietyillä alueilla hän kykenee antamaan elämän kuolleellekin. Ponnistelu tuon onnellisen päivän tuomiseksi lähemmäksi on arvokasta elävien olentojen palvelua. Jonakin päivänä ihminen oppii luomaan ihmislapsen tieteellisissä laboratorioissa. Silloin on mahdollista tuottaa sellaisia lapsia kuin halutaan. Miksi laboratoriolapset olisivat huonompia kuin nykyihmiset älyltään tai mahdollisuuksiltaan hankkia henkistä hyvinvointia hartauden avulla? Ne, jotka parjaavat nykyajan tiedettä, vähättelevät ihmiskunnan mahdollisuuksia luoda eläviä olentoja. Mutta ihmiskunta tulee vastaamaan tuohon haasteeseen luomalla eläviä olentoja. Älyllinen kehitys lisää myös tuon ajan ihmisen henkisiä kykyjä. Vähitellen ihminen alkaa tehdä paljon siitä, mitä kosminen mieli tekee nyt suoraan. Siihen mennessä ihmiskehon oma lisääntymiskyky on vähitellen lakannut toimimasta.

(25)

Ne jotka yrittävät häiritä ihmiskunnan ykseyttä liikkuvat pääasiassa puoluepolitiikan asialla. Oikeastaan tämä sairaus on vaarallisempi kuin mikään bakteeri. Sen vaikutuksesta kuolevat vähitellen ihmisen parhaat ominaisuudet: hyvä maku, vaatimattomuus, palveluhenki jne. Puoluejäsenyyttä aletaan arvostaa enemmän kuin yksilön kykyjä. Yhteiskunnan palvelun sijaan päätavoitteeksi tulee oman edun ajaminen ja vallan tavoittelu. Kansan pettäminen, poliittinen akrobatia, kaikki tällainen on puoluepoliitikoille hyvin tavallista. He pyrkivät suoriutumaan kaikesta pelkän kaunopuheisuuden avulla, yrittämättäkään parantaa itseään.

Tietäen miten ihmisjoukkoja voi ohjailla he yllyttävät ihmisiä riitelemään keskenään, ja itseään ylistelemällä he yrittävät saada tai säilyttää johtoaseman. Ihmisten tulisi suhtautua kriittisesti heihin. He pyrkivät työntämään nenänsä joka paikkaan yhteiskunnassa, uskonnollisessa elämässä, koulutusasioissa, kirjallisuuden alalla jne. Tietoa ja tuntemusta elämän eri aloilta ei saada pelkästään sillä, että lausutaan kauniita sanoja puhujakorokkeella. Tämän vallanhimon sokaisema henkilö mielellään unohtaa.