Aikamme yhteiskunta 2

6)

Kastilaitos on yksi ilmaus kauan kestäneestä itsekkäästä suhtautumistavasta. Vielä nykyäänkin eräät piirit haluavat säilyttää kastilaitoksen ja sen suomat riistomahdollisuudet väittämällä järjestelmän olevan sukupolvesta toiseen kulkevaa perintöä suvuissa, jotka kerran saivat ylivalta-aseman oveluutensa ansiosta.

(7)

Meidän ei pidä syrjiä yhtään elävää olentoa maailmassa, emme myöskään saa unohtaa yhtään aluetta maapallolla. Siksi taloudessa tulisi toteuttaa hajautusta niin pitkälle kuin mahdollista. Tuotannon edistäminen yhdessä osassa maailmaa ei voi hävittää köyhyyttä eikä työttömyyttä mistään muusta osasta maailmaa.

Siksi olisi perustettava vähitellen omavaraisia taloudellisia yksiköitä ainakin perushyödykkeitä tuottavan maatalouden ja teollisuuden piirissä, muuten ihmiset joutuvat kokemaan suunnatonta kurjuutta sota-aikana ja muissa poikkeusoloissa. Kuljetusmenetelmien kehittyessä voimme laajentaa näiden yksiköiden kokoa.

(8)

Teollisuuden osalta meidän on ymmärrettävä, että sekä pien- että suurteollisuutta tarvitaan välttämättä. Omavaraisessa yksikössä voidaan esimerkiksi kankaan valmistamiseen tarvittava lanka tuottaa suurissa tuotantoyksiköissä. Tässä tapauksessa langan tuottaminen on siis suurteollisuuden tehtävä, ja yhteistyössä sen kanssa luodaan toimintaedellytykset suurelle määrälle pienteollisuusyrityksiä. Voimme muodostaa sopivan määrän kutomo-osuuskuntia kunkin suuren lankaa tuottavan yksikön ympärille. Silloin kutojilla on mahdollisuus kutoa kangasta kotonaan eikä heidän enää tarvitse lähteä kodeistaan kaukana sijaitsevan suurteollisuuden vuoksi. Lisäksi kutomoteollisuus ei enää kärsi edes sota-aikana, kun kutomakoneet ovat aina käsillä.

Pienteollisuuden säilyttäminen suurteollisuuden ohella ei kuitenkaan merkitse vanhanaikaisten koneiden suosimista. Teknologian edistymisen myötä on käytettävä uusimpia koneita. Ei ole mitään mieltä yrittää lopettaa sokerin käyttöä mainostamalla raakasokeria tai ryhtyä kilpailemaan tehdaskankaiden kanssa ylistämällä käsinkehrättyä ja -kudottua kangasta. Mutta niin kauan kuin emme toteuta pitkälle vietyä koneellistamista ja tuotannon järjestelmällistä hajautusta, meidän on kannustettava kankaan kutomista käsin ja muuta vastaavaa tuotantoa ja sillekin on annettava osansa kylätaloudessa. Hajautuspolitiikka ei saa asianmukaista kannatusta siellä, missä teollisuutta perustetaan voiton saamista varten, mutta siellä, missä se on tarkoitettu vastaamaan kysyntää, kenelläkään ei ole juuri mitään sitä vastaan.

(9)

Käytännössä pitkälle kehitetyn teknologian käyttö merkitsee nopeaa koneellistamista. Konservatiivit vastustavat voimakkaasti tällaista koneellistamista. On totta, että kapitalistisessa yhteiskunnassa koneellistaminen merkitsee tavalliselle ihmiselle lisää kurjuutta ja työttömyyttä, ja tästä syystä sitä vastustetaan. Sellaista koneellistamista, jonka sanotaan edistävän hyvinvointia, mutta jota toteutetaan kapitalismiin puuttumatta, on vastustettava, koska koneen antaman tuoton kaksinkertaistuessa ihmistyövoiman tarve pienenee puoleen, minkä johdosta kapitalistit irtisanovat armotta työntekijöitä. Jotkut optimistit voivat kuitenkin huomauttaa: »Olosuhteiden pakosta tullaan keksimään keinoja työttömiksi jääneiden sijoittamiseksi uusiin työpaikkoihin, ja ponnistelut sellaisten keinojen löytämiseksi kiihdyttävät tieteen kehitystä.

Siten koneellistamisen vaikutus kapitalistisessa yhteiskunnassa on lopulta melko myönteinen. Vaikka tämä näkemys ei olekaan täysin hyödytön, ei sillä ole käytännön merkitystä, koska ei ole mahdollista järjestää töitä työttömiksi jääneille yhtä nopeasti kuin heitä irtisanotaan nopean koneellistamisen seurauksena. Työttömien työntekijöiden moraali laskee vähitellen köyhyyden ja nälän vaikutuksesta. Muutamat heistä yrittävät pärjätä ryhtymällä varasteluun, ryöstelyyn jos muuhun epäsosiaaliseen toimintaan. Tällainen tilanne ei varmasta ole toivottava. Mutta tällainen kehityskulku ei ole mahdollinen kollektiivisessa talousjärjestelmässä, jossa koneellistaminen merkitsee vähemmän työtä ja enemmän mukavuuksia. Kun koneiden tuottavuus kaksinkertaistuu, työntekijöiden työaikaa lyhennetään puoleen. Työajan lyhentämisessä on tietysti otettava huomioon hyödykkeiden kysyntä ja työvoiman tarjonta.

Kollektiivisessa talousjärjestelmässä tieteen oikea soveltaminen vain lisää ihmisten hyvinvointia. Saattaa hyvinkin olla mahdollista, että koneellistamisen ansiosta kenenkään ei tulevaisuudessa tarvitse tehdä työtä enempää kuin viisi minuuttia viikossa. Kun ihmisten ei enää tarvitse yhtä mittaa huolehtia toimeentulostaan, he voivat käyttää psyykkisiä ja henkisiä voimavarojaan parhaalla mahdollisella tavalla. He voivat omistaa enemmän aikaa urheilulle, kirjallisuudelle ja henkisille harjoituksille.

(10)

Ammattiyhdistysliike on ehdottoman tarpeellinen turvaamaan työntekijöiden etuja, joten on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin, jotta liike kulkisi oikeaan suuntaan. Voidaan havaita, että yleensä tämän liikkeen johtajat eivät yritä saada työntekijöitä tietoisiksi vastuustaan samassa määrin kuin he yrittävät saada heitä esittämään vaatimuksiaan ja tiedostamaan oikeuksiaan. Paras tapa välttää tämä vääristymä on hyväksyä avoimesti työntekijöiden oikeudet teollisuuden ja liike-elämän johdossa.

Tässä asiassa pelkkä ideologian levittäminen tai jonkin opin saarnaaminen eivät paljoakaan hyödytä. Toinen suuri puute tavallisissa ammattiyhdistysliikkeissä on se, että niiden johto ei ole todellisten työntekijöiden käsissä: poliittiset johtajat sekaantuvat aina niihin puolue-edut mielessään. Heidän tarkoituksensa on aina ajaa puolueensa etuja eikä työntekijöiden hyvinvointia.

 

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *